Guardian of the Baltic Sea

Guardian of the Baltic Sea, GBS on Noora Kuntun ja Heini Lehdon sisustussuunnittelutoimisto – Kehrä Interiorin -suunnittelema hyväntekeväisyyskoru. Sukellusharrastuksen myötä Itämeren suojelusta tuli meille sydämen asia. Haluamme korudesignin avulla saada aikaan muutosta Itämeren tilaan ja välittää eteenpäin hyvän merimiestavan mukaista ajattelua; toisten ihmisten ja ympäröivän luonnon kunnioittamista. Guardian of the Baltic Sea – korut ovat numeroituja ja valmistettu kierrätyshopeasta Suomessa. Guardian of the Baltic Sea korua saa sekä riipuksena että solmioneulana. Jokaisen Guardian of the Baltic Sea – korun hinnasta menee 40 euroa lyhentämättömänä Itämeren suojeluun. Lahjoitamme keräämämme varat BSAG:lle eli Baltic Sea Action Groupille. Olemme tehneet sitoumuksen, jossa tavoitteenamme on kerätä Itämeren rehevöitymisen ehkäisyyn 100 000 euroa. Jokainen koru on pieni teko hyvän asian puolesta ja yksi lenkki pitkässä ketjussa, jolla on jo suurempi merkitys Itämeren tulevaisuudelle.  Annetaan hyvän kiertää, sillä kaunis meremme saaristoineen kuuluu myös tuleville sukupolville.

Itämeri voi huonosti

Itämeren pahin uhka on rehevöityminen. Huolestuttavin tilanne on hapettomissa syvänteissä. Puhutaan niin sanotuista kuolleista pohjista, joiden määrä kasvaa koko ajan. Huonoimman arvion mukaan jopa yksi kolmannes Itämeren pohjapinta-alasta on hapetonta ja elotonta. Rehevöityminen johtuu ravintokuormituksesta, joka on seuraamusta suoraan mereen päästettävistä puhdistamattomista likavesistä. Osa kuormituksesta johtuu valuma-alueilta tulevista maatalouden ravinnekuormista, laivojen ja veneiden päästöistä sekä ilmaston muutoksesta.

Koko Itämeren ekosysteemi on notkahtanut, eikä eliöstö ole enää sitä mitä se oli aikaisemmin. Jos painaa päänsä pinnan alle, on näkymä lähes lohduton. Totuus on se, että jos maisema olisi yhtä huonossa kunnossa meren pinnan yläpuolella, olisi asialle todella tehty jotain jo ajat sitten.

Muita Itämeren uhkia ovat meriliikenteen ja merikuljetusten turvallisuus sekä myrkyllisten aineiden kaatopaikat. Öljykatastrofilla olisi erittäin tuhoisat ja kauaskantoiset vaikutukset meren ja saariston herkkään ekosysteemiin. Näitä uhkakuvia pystytään ehkäisemään parantamalla meriliikenteen ohjausta ja valvontaa.

Rehevöitymisestä parantuminen edellyttää ylikansallisia toimivia sopimuksia sekä oikeita että järkeviä tekoja päästöjen vähentämiseksi. Toimenpiteitä on jo aloitettu, mutta suojeluun tarvitaan huomattavasti enemmän volyymiä sekä lisää tutkimustietoa.